Vielä sotavuosina, 1940-luvulla, perinneruoka eli kulta-aikaansa. Se oli normaalia arkiruokaa, josta ei sen kummemmin ääntä pidetty. Maaseudulla ihmiset ottivat ruokansa omilta pelloiltaan ja näin elettiin melko pitkälle omavaraisesti. Teollistumisen myötä perinne- ja lähiruoan merkitys sittemmin heikkeni, ja menikin useampi vuosikymmen, kunnes nykyisin taas myös eteläpohjalainen perinneruoka alkaa olla elpymässä.
Nykyinen ruokakulttuuri Suomessa onkin tehnyt ison kierroksen takaisin kohti perinteikkäitä ja puhtaita oman seudun ruokia, ja tämä näkyy myös Kauhajoella. Monet arkipöydistä häviämään päässeet perinneherkut ovat jälleen lisänneet suosiotaan ja tunnetuksi niitä tekee muun muassa Kauhajoella vuosittain syksyisin järjestettävät Kauhajoen Ruokamessut.
Piroissa aina komiampaa!
Millaista sitten on kauhajokelainen perinneruoka? Kauhajoki kuuluu Etelä-Pohjanmaan suomenkieliseen vahvaan maa- ja karjatalousalueeseen, joten perinneruokien aineksina käytetään liha-, maito- ja viljatuotteita.
Suosittuja ovat olleet muun muassa kropsut eli veripannarit, vohlut eli vohvelit, kotijuustot, klimppisoppa, ohrakryynipuuro, ruisvelli, läskisoosi sekä silakka- ja veriruuat.
Eteläpohjalaista ruokaa sanotaan yksinkertaiseksi, mutta juhlahetkiin satsataan. Voidaankin kauhajokelaisittain sanoa “piroissa ruoka on aina komiampaa!”
Syörähän klimmpisoppaa!
Klimppisoppa sanana ei ehkä tuo vettä kielelle, mutta itse keitto on hyvinkin maukasta. Kun käytät aineksina lähellä tuotettuja, suomalaisia puhtaita juureksia ja lihaa, saat terveellisen ja maittavan keiton. Lorauttaessasi mukaan hieman kermaa, keitosta tulee juhlavampi.
Tarvitset keittoon noin puoli kiloa luista soppalihaa, jotka keitetään suolalla maustetussa vedessä. Lisää joukkoon makusi mukaan porkkanoita, perunoita, sipulia, maustepippuria, laakerinlehteä ja persiljaa. Itse klimppiseos tehdään kypsennetystä ja soseutetusta perunasta, johon lisätään vehnäjauhoa, kerma-maitoa ja voita. Sekoita klimpit kypsyneiden lihan ja kasvisten joukkoon juuri ennen tarjoilua ja ripottele koristeeksi persiljasilppua.
Juustosta vahvuutta luustohon!
Juustot kuuluvat myös Pohjanmaan ruokaperinteisiin. Tunnetuin niistä on leipäjuusto, jota valmistetaan sekä kotioloissa että teollisuustuotannossakin. Perinteinen tapa valmistaa leipäjuustoa on kypsentää se avotulella puisella juustolaudalla. Juustosta saadaan herkullisen värinen ruskeatäplikäs ja kiinteä, kun sitä pyörittelee molemmin puolin. Juustoleipää tarjotaan yleensä etenkin kahvin kanssa, mutta nykyisin sitä käytetään myös monipuolisemmin esimerkiksi salaateissa.
Perinteinen leipäjuusto
Perinteiseen täplikkääseen leipäjuustoon tarvitset noin 3 l täysmaitoa, 4 dl maitojauhetta, pari teelusikallista suolaa sekä ruokalusikallisen juustonjuoksutinta. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja vatkaa muut ainekset maidon joukkoon. Anna seoksen seistä, jotta maito hyytyy. Riko seos kauhalla ja laita seos lämpimään seisomaan, jotta hera erottuu pinnalle. Tämän jälkeen nosta juustomassa kauhalla harsolla vuorattuun siivilään ja paina kauhalla heraa pois. Anna massan levätä yön yli jääkaapissa. Paista seos kuumassa grillissä tai uunissa kauniin ruskeaksi, paistoaika on noin kolmesta neljään minuuttia.
Ruokia verehestä
Etelä-Pohjanmaan suomalaiset pitäjät ovat tunnettuja myös veriruuista, kuten verimakkarasta, verikropsusta eli veripannukakusta, veriletuista, veripaltusta ja verileivästä. Ennen vanhaan veriruokia valmistettiin syksyisin teurastuksen aikoihin, mutta nykyisin nämä ovat lähes kokonaan kadonneet huolimatta niiden runsaasta rautapitoisuudestaan.
Kuitenkin esimerkiksi verikropsu on vaivaton ja terveellinen uuniruoka, joka maistuu arkenakin esimerkiksi puolukkahillon kansa.
Näin valmistat verikropsun
Veriropsun valmistat sekoittamalla noin desilitran ruisjauhoa pariin desilitraan verta. Mausta seos makusi mukaan suolalla ja pippurilla. Paista seos pannulla ja laita uuniin 200 asteeseen noin seitsemäksi minuutiksi. Verta löydät isompien kauppojen lihatiskeiltä tai pakastealtailta.
Kauhajoen ruokamessut
Kauhajoki on vahva pohjanmaalaisen lähiruoan puolestapuhuja omalla alueellaan. Vuosittain kaupungissa järjestetään Kauhajoen Ruokamessut, jossa esitellään eteläpohjalaisten elintarvikeyritysten laadukkaita tuotteita.
Tapahtumassa halutaan tuoda tunnetuksi lähiruoan terveellisyyteen ja herkullisuuteen liittyviä arvoja ja tapahtuma ottaa myös vahvasti kantaa valtakunnalliseen ruokakeskusteluun.
Perinteikäs Kauhajoen Ruokamessut kerää joka vuosi syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna tuhansittain vierailijoita eri puolilta Suomea. Tapahtumassa yli 150 näytteilleasettajaa markkinoi tuotteitaan, ja tunnelmallinen Hämes-Havusen pihapiiri luo upeat puitteet tälle maalaishenkiselle tapahtumalle.
Jos et ole vielä itse saanut kokea esimerkiksi aidon klimppisopan makua, voit maistaa sitä myös tässä tapahtumassa, kun Etelä-Pohjanmaan kotitalousteknikkoyhdistyksen aktiivinaiset tarjoavat paikkakuntansa perinnesoppaa messuvieraille.
Laadukkaiden lähiruokatuotteiden lisäksi messuilta saa ajankohtaista tietoa elintarvikealalta sekä voi tehdä kodin käyttö- ja koriste-esineisiin liittyviä hankintoja.
Kauhajokelaisia elintarvikeyrityksiä
Kauhajoella toimii paikallisia, pieniä perheyrityksiä, jotka tarjoavat herkullisia, läheisiltä tiloilla valmistetuista raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Kaupungissa on kodikkaita leipomoita, joista saa herkullisia perinneleivonnaisia. Esimerkiksi Ojalan Pakarin korvapuustit leivotaan 1920-luvulta peräisin olevalla Nikolai Ojalan hyväksi koetulla reseptillä. Kannattaa pistäytyä myös Pakarin viihtyisässä kahviossa maistelemassa uunituoreita leivonnaisia. Muita kauhajokelaisia leipomoalan yrityksiä ovat muun muassa Kauhajoen Laatuleipurit, Mäensivun leipomo sekä Kytölän lähileipomo.
Rantalan Liha taas valmistaa perinteikkäät lihahyytelöt, saunapalvit, täyslihasäilykkeet sekä wurstimakkarat. Yritys on toiminut vuodesta 1992 ja pienenä perhevetoisena yrityksenä se tarjoaa laadukkaita, pienimuotoisemman toiminnan kautta tuotettuja lihajalosteita.
Palvilihan ystäviä taas palvelee vuonna 1966 perustettu Kauhajoen Palvaamo, jonka tuotteita myydään eri puolilla Suomea.
Kuinka ostaa lähiruokaa?
Jos haluat varmistaa, että esimerkiksi kropsussa käyttämäsi veri on tuotettu lähellä asuinpaikkaasi, kannattaa katsahtaa pakkauksessa oleva tuoteseloste. Tarvittaessa voit ostaa elintarvikkeita myös suoraan tuottajalta. Nykyisin netistäkin löytää maataloustuottajien omia nettikauppoja, joista voi tilata tuotteita vaikka suoraan kotiovellesi.